Ruskea rasvakudos on terveydelle hyväksi

Kuva: Wikipedia

Aineenvaihdunnallisesti aktiivinen ruskea rasvakudos on terveydelle eduksi toisin kuin liiallinen valkoinen rasvakudos, jota valitettavasti nykyisten elintapojemme johdosta ympärillemme kertyy enemmän kuin terveyden kannalta olisi tarpeen. 

Uutispalvelu Duodecim uutisoi, että Yhdysvaltalaistutkijat ovat nyt saaneet lisää todisteita ruskean rasvakudoksen osuudesta sokeri- ja insuliiniaineenvaihdunnan säätelyssä. Ruskea rasva voi auttaa myös painonhallinnassa. Journal of Clinical Investigation -lehdessä julkaistut tulokset perustuvat mielenkiintoiseen kokeeseen, jossa hiirille annettiin siirteinä ruskeaa rasvaa toisista hiiristä.
Kun siirteiden asettamisesta oli kulunut noin 8–10 viikkoa, hiirten sokerisietokyky ja insuliinin teho olivat parantuneet selvästi, mikä muun muassa pienentää diabeteksen vaaraa. Lisäksi hiiret laihtuivat, niiden rasvakudoksen kokonaismäärä pieneni ja rasvaisen ruokavalion aiheuttamat insuliiniaineenvaihdunnan ongelmat korjaantuivat.
Tutkijat pystyivät liittämään ruskean rasvan suotuisat vaikutukset tiettyyn IL-6-hormoniin, jonka pitoisuus hiirten elimistössä suureni rasvasiirteiden jälkeen. Ruskean rasvan hyödyt jäivät saamatta, jos siirre otettiin hiiristä, joilta IL-6:n tuotanto oli estetty geneettisesti muuntelemalla.
Yhdysvaltalaisten havainnot ovat mielenkiintoinen osoitus ruskean rasvakudoksen monista aineenvaihdunnallisista hyödyistä. Aikuisilla on luonnostaan ruskeaa rasvaa kehossaan, mutta sen määrä vaihtelee yksilöittäin. Toisin kuin valkea rasva, ruskea rasva pystyy polttamaan ylimääräistä energiaa elimistöstä ja siten auttamaan muun muassa painonhallinnassa. Tämän vuoksi ruskean rasvan lisääminen esimerkiksi lääkkeillä voisi hoitaa ja ehkäistä lihavuutta ja diabetesta. 

IL-6-hormonin lisäksi ruskea rasvan määrään vaikuttaa liikuntahormoninakin tunnettu irisiini/FNDC5, jota erittyy ihmisen luurankolihaksista pitkäkestoisen liikuntasuorituksen aikana. Irisiini on hormoni, joka saa valkoisen rasvakudoksen muuntumaan metabolisesti aktiiviseksi ruskeaksi rasvakudokseksi.
 
Uutispalvelu Duodecim
Journal of Clinical Investigation 2012;doi:10.1172/JCI62308

Lisää todisteita liikunnan hyödyistä terveydelle

kuva: foropedia.com/magrolino

Annals of Internal Medicine lehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan liikunnalliset ja hyväkuntoiset keski-ikäiset voivat välttyä dementialta todennäköisemmin tai ainakin viivästyttävän sairastumistaan dementiaan myöhemmin kuin fyysisesti huonossa kunnossa olevat.

Tutkimukseen kerättiin lähes 20 000 miehen ja naisen terveystiedot keskimäärin 25 vuoden ajalta. Tutkimushenkilöiden fyysinen kunto testattiin juoksumattotestillä.

Tulosten perusteella hyväkuntoisten riski sairastua dementiaan seuraavien 25 vuoden aikana oli 36 prosenttia pienempi, kun verrattiin tutkimuksen paras kuntoisia heikoin kuntoisiin.

Yhteys havaittiin sekä terveillä koehenkilöillä, että koehenkilöillä jotka olivat sairastaneet aivohalvauksen. Tutkijoiden mukaan hyvä fyysinen kunto ehkäisee dementiaa riippumatta aivoverenkierron sairauksista. Todennäköisesti yhteys selittyy liikunnan useista eri terveyshyödyistä, jotka myös pienentävät dementian riskiä.

Täytyy muistaa, että aina kun tutkitaan elämäntapa muuttujien yhteyttä eri sairauksiin, niin tutkittavat muuttujat ovat niin monimutkaisia, että yleensä niihin on osallisena lukuisat eri asiat, joille yksilö altistuu tieten tahtoen tai tahtomattaan. Eri elämäntapa interventioissa, joissa on tutkittu liikunnan vaikutuksia eri terveysmuuttujiin onkin saatu jo varsin vahva näyttö liikunnan itsenäisestä myönteisestä vaikutuksesta terveyteen. Vahvinta näyttö on nimenomaan yleisimpien kansansairauksien osalta, kuten sydän- ja verisuonisairaudet, metaboliset eli aineenvaihdunnalliset sairaudet, masennus jne. Tästä tutkimuksesta uutisoi Suomessa ensimmäisenä Uutispalvelu Duodecim.

Lähde: Uutispalvelu Duodecim ja Annals of Internal Medicine 2013;158:162–168


Voita 250.000€!

ÄLÄ KIUSAA! - Kiusaaminen jättää elinikäiset psyykkiset arvet

Kuva: "Mockery 3" by Jose-Ramiro

Uutispalvelu Duodecim uutisoi tänään erittäin tärkeästä ja ajankohtaisesta aiheesta – kiusaamisesta. Kiusaaminen herättää varmasti paljon ajatuksia meissä kaikissa. Uutisen mukaan lapsena kiusaajien uhriksi joutuvat oireilevat monella tapaa vielä aikuisenakin. Uutispalvelu Duodecim viittaa tuoreeseen JAMA Psychiatry –lehdessä julkaistuun yhdysvaltalaistutkimukseen, jonka mukaan muun muassa masennus, ahdistuneisuus ja paniikkihäiriöt ovat lapsena kiusattujen kohdalla aikuisena tavallista yleisempiä.

Tutkimuksessa seurattiin 1300 lasta ja nuorta kahden vuosikymmenen ajan ja se on laajin koskaan kiusaamisen vaikutuksia selvittäneistä tutkimuksista. Tutkimukseen osallistuneista lapsista joka neljäs oli joutunut kiusatuksi vähintään kerran. Aikuisiässä tutkimushenkilöistä kiusaamisen uhrit kärsivät monista mielenterveyden ongelmista selvästi useammin kuin kiusaamiselta välttyneet.

Osa tutkimuslapsista oli sekä kiusattuja, että myös kiusaajia ja kiusattujen tapaan myös he oireilivat monella tapaa.  Kiusaajista usealla jotka eivät itse olleet kiusaamisen uhreja, todettiin myöhemmällä iällä antisosiaalinen persoonallisuushäiriö.

Uutispalvelu Duodecimin toimittaja toteaakin loppuun nasevasti, että ”Yhdysvaltalaisten tulokset osoittavat, että lapsille kiusaaminen ei ole vain ikävä osa lapsuutta, vaan uhreille se voi aiheuttaa vakavia ja pysyviä psyykkisiä haittoja.”

Lähde: Uutispalvelu Duodecim ja JAMA Psychiatry 2013;doi:10.1001/jamapsychiatry.2013.504

http://archpsyc.jamanetwork.com/article.aspx?articleid=1654916#Abstract