Kotiruoka kunniaan - ravintolaruoka heikentää lapsen ruokavaliota

Uutispalvelu Duodecim uutisoi mielenkiintoisesta Yhdysvaltalaistutkimuksesta, joka julkaistiin tiedelehti JAMA Pediatricsissa. Ravintoloissa usein syövät lapset ja nuoret saavat Yhdysvaltalaistutkimuksen mukaan liikaa suolaa, sokeria sekä kovia rasvoja. Havainto koskee erityisesti hampurilais- ja pikaruokaravintoloita, mutta koskee myös ns. perinteisiä ruokaravintoloita. Tutkimuksen tulosten mukaan päivinä, jolloin lapset ja nuoret söivät pika- tai ravintolaruokaa, he saivat ravinnostaan enemmän energiaa, mikä saattoi lisätä liikakiloja. Suurimmassa riskissä olivat erityisesti teini-ikäiset nuoret. Päivinä jolloin nuoret söivät ravintolaruokaa heidän keskimääräinen kokonaisenergian saantinsa kasvoi keskimäärin 300 kcal:a. Merkittävä osa lisäenergiasta tuli sokeroiduista limuista ja muista sokerijuomista. Pikaruoasta lapset ja nuoret saivat myös noin 7–14 grammaa enemmän rasvaa kuin muina päivinä. Teini-ikäisillä nuorilla myös suolan ja proteiinin saanti kasvoivat. Sama ilmiö oli havaittavissa myös päivinä jolloin he söivät pikaruoan sijasta ns. tavallista ravintolaruokaa. Tämä oli havaittavissa erityisesti matalatuloisten perheiden keskuudessa. Nuorten osalta tähän havaintoon vaikutti erityisesti söivätkö he pikaruuan kotona vai ravintolassa. Ravintolassa nauttiessa he joivat sokerilimuja kaksinkertaisen määrän (ps. kirjoittajan huomautus – Yhdysvalloissa ravintoloissa on yleensä ilmaista santsata alkoholittomia juomia.). Tulokset perustuvat Yhdysvaltalaistutkimukseen, jossa käytettiin 4 700:n 2–11-vuotiaan lapsen ja 4 700:n 12–19-vuotiaan lapsen ravitsemustietoja, jotka kerättiin osallistujilta tai heidän vanhemmiltaan kahteen eri otteeseen. Tuloksista kertoi ensimmäisenä Suomessa Uutispalvelu Duodecim, jonka tietoihin kirjoitus perustuu. Lähde: Uutispalvelu Duodecim ja JAMA Pediatrics 2013;167:14–20

Myös kevytlimuissa piilee tyypin 2 diabeteksen vaara

Uutispalvelu Duodecim kertoo, että American Journal of Clinical Nutrition -lehden julkaistun tutkimuksen mukaan myös paljon kevytlimuja juovat aikuiset saattavat olla kohonneessa diebetesvaarassa. Tämä yhteys on ollut aiemmin varsin selvää sokeroitujen juomien osalta, mutta uudessa tutkimuksessa vahvistettiin, että myös kevytlimuja paljon käyttävillä on kohonnut tyypin 2 diabetesriski. Tutkimuksessa todettiin, että tyypin 2 diabetes kehittyi selvästi todennäköisemmin naisille, jotka joivat eniten virvoitusjuomia (sekä sokeroituja, että sokeroimattomia), kuin naisille jotka eivät juoneet virvoitusjuomia lainkaan.

Tutkijat eivät osanneet selittää, että kuinka iso osa yhteydestä selittyy sokerittomien juomien käytöllä ja kuinka iso osa tutkittavien muilla ominaisuuksilla. Sokerilimujen kohdalla yhteys välittyi osin lihavuudella, mutta myös sokerittomia juomia suosivien diabetekset liittyivät usein liikakiloihin. Tämän vuoksi on mahdollista, että juomien sijaan ylipainoisuus ja muut diabeteksen riskitekijät ovat nyt havaitun diabetesriskin takana. On esimerkiksi mahdollista, että suurentuneessa diabeteksen vaarassa olevat alkavat suosia sokerittomia limuja, koska haluavat pienentää sairastumisriskiään. Jotta sokerittomien virvoitusjuomien mahdolliset diabetesvaikutukset todella selviävät, on asiaa tutkittava vielä lisää laadukkaissa satunnaistetuissa tutkimuksissa, tutkijat suosittavat uutisoi Duodecim.

Epidemiologisissa tutkimuksissa hankalinta on yleensä päätetapahtumia välittävien tekijöiden tunnistaminen. Syy-seuraus-suhteita ei koskaan voida esittää poikkileikkausaineistosta, koska ne kertovat tutkittavan muuttujan tilanteesta tietyllä ajanhetkellä. Todennäköisesti tässäkin tapauksessa suuri osa kevyt limonadien yhteydestä kohonneeseen dfiabetesriskiin selittyy nimenomaan riskiryhmien tietoisella käyttäytymismuutoksilla. Näiden yhteyksien analysointi on yleensä hankalaa, koska analyyseissa tulee ottaa huomioon lukuisia yhteyksiin vaikuttavia tekijöitä. Näiden tilastotieteellisten vakiointien perusteella pyritään näyttämään osoittamaan mahdollisia välittäviä mekanismeja ja sekä näyttämään tutkittavan muuttujan itsenäistä vaikutusta päätetapahtumaan.

American Journal of Clinical Nutrition 2013;DOI:10.3945/ajcn.112.050997